Takaisin

Suomen nurmipellot alituotolla

Kiihtyvä ilmastonmuutos vaikeuttaa sääolosuhteiden ennustamista. Myös Suomessa nähdään, että säätilojen ääri-ilmiöt yleistyvät. Riskinä on nurmisatojen heikkeneminen. Nurmiviljelyssä satoriskiä pystytään vähentämään monipuolisella nurmiseoksella. Samalla alituottoisten peltojen satotasoa pystytään nostamaan huomattavasti.
 

Eri lajeilla ja lajikkeilla on usein erilainen kasvutapa ja niiden toiminnalliset piirteet, kuten kasvurytmi ja juuriston syvyys, ovat erilaisia. Maksimoimalla piirteiden ero maksimoidaan resurssien käytön tehokkuus. Monipuolinen seos ei sisällä pelkästään useita eri lajeja. Seoksessa kannattaa käyttää myös useita lajikkeita. Esimerkiksi timotei-nurminataseokseen kannattaa sisällyttää useampi timotei- ja nurminatalajike.
 

– Nurmiseosten monipuolisuutta voidaan kuvata resurssien kilpailuna tilasta ja ajasta, niin maan päällä kuin juuristossakin. Kasvutekijöiden, kuten veden ja ravinteiden, käyttö tehostuu monimuotoisessa kasvustossa, Raisioagron nurmisiemenistä vastaava tuoteryhmäpäällikkö Heikki Alastalo kertoo.
 

Tuotannon riskit pienemmiksi monipuolisella nurmiseoksella
 

Tutkimuksissa on todettu resurssien käytön tehokkuuden lisäävän satoa jopa enemmän kuin kasvuston yksittäiset satoisat lajikkeet. Lisäksi tutkimukset kertovat sadon kasvavan lajien määrän lisääntyessä. Kasvuston lajien lukumäärän lisääntyessä lähestytään ns. kyllästymisrajaa, jossa lajien määrän lisääminen ei enää kasvata biomassan määrää. Tämä johtuu päällekkäisten toiminnallisten piirteiden lisääntymisestä, jolloin resurssien käytön tehostuminen vähenee.
 

– Sääolosuhteiden ollessa suotuisat resursseista on vähemmän kilpailua, jolloin monipuolisen seoksen etu vähenee. Kiihtyvän ilmastonmuutoksen vuoksi sääolosuhteita on yhä vaikeampi ennustaa ja ääri-ilmiöt ovat yleistyneet. Monipuolisella seoksella pystytään vähentämään tuotannon riskejä ja ne tuovat viljelyvarmuutta nurmentuotantoon, Alastalo toteaa.
 

Alituottoisten nurmipeltojen tuotto kasvuun
 

Suomen nurmipelloilta pystyy tuottamaan yli 10 000 kilon satoja hehtaarilta. Nyt sato on keskimäärin 5000 kiloa hehtaarilta. Jo 2000 kilon sadonparannuksella on merkittävä vaikutus tuotantokustannuksiin ja sitä kautta maidosta saatavaan tuottoon. Satotason nosto vapauttaa myös peltoalaa nurmituotannosta. Vaihtoehtoisesti pystytään ruokkimaan useampi lehmä hehtaaria kohden.
 

Suomen nurmipelloista rikkatorjunnan saa vain noin 10 prosenttia. Monipuolisen nurmiseoksen yksi etu on vähäisempi rikkakasvien esiintyminen. Tämä perustuu resurssien tehokkaampaan käyttöön, jolloin rikoille jää vähemmän kasvutilaa, ravinteita ja valoa, Raisioagron Alastalo päättää.