Nyrkkisäännöt ruokintaan

1. Jos lehmä lihoo lypsykauden lopulla, vähennetään energiaväkirehua 2 kg ja lisätään tiivistettä 1 kg, näin ohjataan energiaa maitoon

2. Umpeen mennessä sopiva kuntoluokka n. 3.5

3. Pääsääntöisesti ummessaolevaa lehmää ei pidä laihduttaa eikä lihottaa

4.  Jos lehmä on umpeen mennessä yli 3.5 kuntoluokassa, pitää karkearehuksi valita huonommin sulavat rehut.

5. Jos lehmä on alle 3.5 kuntoluokassa umpeen mennessä voidaan sitä kunnostaa 0.5 kuntoluokan verran, eli ruokinnassa voidaan pitää pieni määrä väkirehua.

6. Sopiva ummessaolokauden pituus on 6-8 vk, yli 9 vk lisää ongelmien riskiä 

7. Annetaan kivennäiseksi Tunnu-Melliä 200 g/pv. Lisäksi Vita-Melliä 100-150 g/pv.

8. Ummessaolokaudella pitää välttää natriumia ja kaliumia, molemmat lisäävät utarepöhön riskiä. Kalium kasvattaa myös piilevän poikimahalvauksen mahdollisuutta.

9. Parannateaan poikivan lehmän vastustuskykyä ummessaolokauden E-vitamiini ja hivenainelisällä. E-vitamiini ja seleeni estävät utare- ja kohtutulehdusta poikimisen aikoihin. Poikimisen lähestyessä lisätään Vita-Mellin annostusta 300 grammaan.

10. Tunnutus aloitetaan 3 vk ennen poikimista, väkirehu nostetaan 3-5 kiloon.

11. Tunnutuksen pitkä kuitu lisää pötsin täyteisyyttä -> vähentää juoksutusmahan siirtymän riskiä, säilörehun lisäksi pari kiloa olkea/heiniä.

12. Poikimapäivänä ainakin vanhemmille lehmille on hyvä antaa kalsiumpastaa ja lämmintä vettä ainakin pari sangollista. Jos poikiminen on vaikea ja eläinlääkäri käy tilalla, kannattaa pyytää kalsium/magnesium tiputus + tarvittaessa kipulääke, joka stimuloi lehmän syömään.

13. Poikimapäivänä + n. 7 pv jälkeen kalsiumkivennäistä. (esim. 0.5 kg Lypsy-Melliä)

14. Poikimisen aikoihin ja jälkeen propyleeniglykoli nostaa veren glukoosia. Aseto-Melli on hyvä propyleeniglykolin lähde. Propyleeniglykoli on ruokintakokeissa parantanut hedelmällisyyttä.

15. Suojatun rasva linolihappo edesauttaa lisääntymistoimintojen käynnistymistä ->hedelmällisyys paranee.

16. Maitureissa on valinnan mukaan sekä propyleeniglykolia, että suojattua rasvaa ja soodaa + vitamiineja, mm. biotiinia ja E-vitamiinia.

17. Dieetin sopiva raakavalkuaispitoisuus lypsykauden alussa n. 18 %

18. Karkearehun NDF:ää 0.9 % elopainosta eli 550 kg lehmä tarvitsee n. 5 kg.

19. Liika kuitu -> syönti vähenee, ketoosin ja hedelmällisyysongelmien riski kasvaa, tuotos alenee.

20. Poikimisen jälkeen rehujen syönti pitäisi nostaa mahdollisimman nopeasti, mutta ilman pötsin liiallista happamoitumista. Hapanpötsin esto kts. sivu x (sorkkaongelmat).

21. Väkirehua annetaan keskimäärin;

  • tuotos alle 20 kg, väkirehua 0.25 kg/maito kg (esim. 16 kg maitoa -> 4 kg väkirehua)
  • tuotos 20-29 kg, väkirehua 0.3 kg /maito kg (esim. 25 kg maitoa -> 7.5 kg väkirehua)
  • tuotos 30->, väkirehua n. 0.35-0.4 kg /maito kg (esim. 45 kg maitoa -> 16-17 kg väkirehua),

22. Vilja-tiiviste tai vilja-puolitiivisteruokinnalla korkein viljan määrä

  • vilja on pelkästään ohraa: max. 8 kg
  • vilja on ohra-kauraa 50/50: max 9 kg
  • vilja on pelkkää kauraa: max 10 kg

23. Säilörehu on ruokinnan perusta, tavoitteena vapaa ruokinta -> pöytä ei saa olla tyhjä!

24. Säilörehu on helppo täydentää, kun D-arvo on 66-69, raakavalkuainen on 14-16 % ja käymislaatu hyvä

25. Kannattaa teettää Rehuraisiolla terveyttä edistävä ruokintasuositus.