Kalan ravintoainetarpeet

Rehureseptin on vastattava ravintoainetarpeita

Kirjolohi ja siika kuuluvat lohikaloihin, jotka ovat luonnostaan monia muita lajeja rasvaisempia kaloja. Kirjolohen rasvapitoisuus on kaksin-, jopa kolminkertainen verrattuna silakkaan, haukeen tai särkikaloihin. Rasvaisuuden ansiosta myös me ihmiset arvostamme lohikaloja ravintona, koska makuaistimme viestittää niiden olevan maukkaita. Kalojen sisältämät rasvat ovat myös nisäkkäiden rasvoja terveellisempiä.  

Luontaisesti korkea rasvataso on pystyttävä rakentamaan kirjoloheen rehujen avulla. Reseptioptimoinnissa on kyse juuri siitä miten luontaiset tarpeet ja ominaisuudet täytetään taloudellisimmin. Optimoinnin taustalla on oltava tieto kalan tarpeista ja sen kasvunopeudesta eri elämänvaiheissa.

Kalan ravintoainetarpeet

Kalan ravitsemukselliset tarpeet muuttuvat melkoisesti elinkierron aikana. Poikasena valkuaisen tarve on suurempi kuin isona, koska kasvuvauhti suhteessa aineenvaihduntaan on silloin nopeampaa. Emokalojen tarpeet taas poikkeavat ei-sukukypsyvistä kaloista muun muassa vitamiinien suhteen.

Kalan tarpeet voidaan kiteyttää siten, että se tarvitsee ravinnostaan kaikki ne rakennusaineet, joita lihan, elimien, luuston ja rasvan muodostamiseen tarvitaan. Lisäksi ravinnon on sisällettävä polttoainetta eli energiaa elintoimintojen, kuten liikkumisen ja ruoansulatuksen ylläpitämiseen.

Ravintoaineet - niin kalojen kuin meidän ihmistenkin - voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: rasvaan, valkuaiseen ja hiilihydraatteihin. Energialähteenä toimii rasva, mutta myös valkuaista ja hiilihydraatteja voidaan käyttää.

Lihaskasvun kohdalla tilanne on toinen. Lihasten rakentamiseen eivät kelpaa muut rakenneosat kuin valkuainen. Ei siis ole mahdollista kasvattaa lihasta rasvalla tai hiilihydraateilla. Tämän johdosta rehussa pitää olla valkuaista vähintään niin paljon, että kalan lihaskasvun valkuaistarve tyydytetään. Mikäli valkuaista on yli tarpeen, kala varastoi tämän ylimääräisen valkuaisen sisältämän energian elimistöönsä rasvana. Rasvan rakentaminen valkuaisesta on erittäin kallista.

Ravinnon sisältö luonnossa

Lohikalat ovat petokaloja eli luonnossa ne käyttävät ravinnokseen muita kaloja. Tästä ravintolähteestä lohikalat imevät itseensä valkuaista ja jonkin verran rasvaa. Mikäli kasvatuskaloille syötettäisiin pelkästään luonnonkalaa kuluisi yhden kirjolohikilon kasvattamiseen vähintään 6 kiloa rehukalaa. Syynä on se, että rehukala sisältää alle 20 prosenttia kuivarehukilon sisältämästä energiamäärästä.

Kuiva-ainepitoisuutta tarkasteltaessa, luonnonkala sisältää noin kaksi kertaa enemmän valkuaista kuin rasvaa. Näin ollen luonnossa lohikalat (kirjolohi) käyttävät huomattavan osan ravintonsa valkuaisesta energialähteenä. Valkuaisen korkean hinnan ja sen rasvaa alhaisemman energiapitoisuuden johdosta tällainen tilanne täytyy rehuresepteissä sulkea pois.

Hiilihydraatteja lohikalat eivät syö luonnossa lainkaan, koska niiden luontainen ravinto ei niitä sisällä. Rehuissa on hiilihydraatteja rehurakeen valmistuksen vuoksi. Samalla kala saa siitä myös jonkin verran energiaa.