Lannoitus ja ympäristö
Raisio-konsernissa kehitetty Closed Circuit Cultivation CCC®-konsepti eli suljetun kierron viljely -konsepti otettiin käyttöön kokonaisuudessaan vuoden 2011 satotiedoille. Konsepti on kehitetty alkutuotannon ympäristövaikutusten tunnistamiseen ja pienentämiseen mitattavan faktatiedon perusteella. Konsepti sisältää kolme työkalua, joiden avulla viljelyn ympäristötehokkuutta voidaan mitata. Työkalut ovat EkoPlus, HiiliPlus ja VesiPlus, jotka kaikki tarkastelevat viljelyn ekotehokkuutta hieman eri näkökulmista.
Closed Circuit Cultivation CCC®-konseptin tunnuslukujen laskentaan käytettävät viljelytiedot perustuvat Raision sopimusviljelijöiden toimittamiin tietoihin. Lisäksi laskennassa käytetään viljakuormien esinäytteistä saatuja laboratoriotuloksia. Laskennan lähtötiedoille asetetut laatuvaatimukset täyttäviä tietosarjoja eri viljalajeista saamme vuosittain noin 2000-2500 kpl. Näistä tiedoista lasketut toimituseräkohtaiset tunnusluvut raportoidaan myös Raision sopimusviljelijöille Viljalaari-verkkopalvelussa.
Closed Circuit Cultivation CCC®-konseptin työkalupakki
EkoPlus-työkalu on Raision sopimusviljelijöille aikaisemmin tullut tutuksi nimellä Ympäristöindeksi. EkoPlus mittaa viljelyn energiatehokkuutta. EkoPlus-työkalun tuloksena saatava indeksiluku kertoo, kuinka hyvin viljelyssä ja viljelypanosten valmistuksessa käytetty energia on saatu hyödynnettyä sadon muodostuksessa. Indeksilaskennan vertailulukuna käytetään jyväsadon sisältämää energiamäärää. Mitä suurempi indeksiarvo on, sitä paremmin käytetty energia on saatu hyödynnettyä sadon muodossa.
HiiliPlus-työkalu mittaa viljanviljelyn kasvihuonekaasupäästöjä ja niiden ilmastoa lämmittävää vaikutusta hiilijalanjäljen muodossa. HiiliPlus ottaa huomioon viljelytoimenpiteiden ja viljelypanosten valmistuksen kautta syntyvät hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja typpioksiduuli (N2O) päästöt. HiiliPlus-työkalun tuloksena saadaan luku, joka kertoo viljatonnin tuotannosta syntyvien kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävän kokonaisvaikutuksen (kgCO2ekv/tonni viljaa). EkoPlus-indeksistä poiketen HiiliPlus-työkalun tuloksena pyritään saamaan mahdollisimman pieni lukuarvo.
Maanviljelyn vesistövaikutuksia Closed Circuit Cultivation CCC® -konseptissa kuvataan VesiPlus-työkalulla. VesiPlus-työkalulla määritetään typen ja fosforin peltotase. Lisäksi lähtötietojen perusteella arvioidaan viljelystä syntyvää typen ja fosforin huuhtoumaa sekä huuhtouman vaikutusta vesistöjen rehevöitymiseen. Rehevöitymispotentiaalia kuva fosfaattiekvivalentti (kgPO4ekv), jota käytetään yleisesti ympäristövaikutusarvioinneissa.
HiiliPlus-työkalu tuli Viljalaariin
Viljelyn hiilijalanjäljen laskentaan kehitetty HiiliPlus-työkalu on nyt myös sopimusviljelijöiden käytössä. HiiliPlus-työkalu on käytettävissä Viljalaari nettipalvelussa. HiiliPlus-työkalun avulla Raision sopimusviljelijät voivat tutustua tarkemmin peltoviljelyn hiilijalanjälkeen vaikuttaviin tekijöihin ja arvioida erilaisten viljelytoimenpiteiden vaikutusta oman tilan hiilijalanjäljen muodostumiseen.
Hiilijalanjäljen laskentaa varten HiiliPlus-työkaluun syötetään 15 arvoa, jotka vaikuttavat hiilijalanjäljen muodostumiseen. Laskuri on tarkoitettu yksivuotisten kasvien sadon hiilijalanjäljen laskentaan. Hiilijalanjälkilaskennan tulokset esitetään pylväskuvaajana (kuva). Tulos jakautuu kahteen osaa, jossa ensimmäinen osa kertoo syötettyjen arvojen mukaisen kokonaishiilijalanjäljen viljatonnia kohden sekä näyttää Raision sopimusviljelijöiden hiilijalanjäljen jakautumisen neljänneksittäin. Toinen osa esittää eri viljelytoimenpiteiden hiilijalanjäljen viljatonnia kohden.
VesiPlus ravinnetaseet (kg/ha) – Ravinnetaselaskelma huomioi lannoitteena lisättävän ja sadon mukana poistuvan ravinnemäärän.
|
| 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Keskiarvot | N | P | N | P | N | P | N | P |
| Suurimokaura | 3 | -7 | 3 | -8 | 18 | -4 | 8 | -7 |
| Kevätvehnä | 32 | -8 | 32 | -12 | 38 | -7 | 22 | -9 |
| Syysvehnä | 41 | -12 | 46 | -14 | 45 | -12 | 31 | -12 |
| Mallasohra | 19 | -7 | 20 | -9 | 25 | -5 | 20 | -7 |
| Ruis | 39 | -7 | 53 | -9 | 49 | -9 | 45 | -7 |
Taulukko 1: Suurimokauran viljelyssä ravinteet ovat parhaiten hyödynnetty. Fosforitaseet ovat olleet negatiivisia koko vertailukauden ajan.