Takaisin

Tutkimus: Farmari tarttuu älypuhelimeen

Sosiaalisen median käyttö on lypsykarjatiloilla yleistä. Raisioagron ja Helsingin yliopiston opiskelijoiden tekemän tutkimuksen mukaan lähes puolet maidontuottajista käytti sosiaalista mediaa päivittäin. Painetut ammattilehdet ja puhelimet veivät silti voiton digitaalisilta viestintävälineiltä. Tutkimus toteutettiin Raisioagro Oy:n ja Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksen opiskelijoiden yhteistyönä keväällä 2016. Tutkimukseen vastasi yhteensä 519 maidontuottajaa.

 

Sosiaalinen media suurten tilojen apuna

 

– Digitalisaatio on helpottanut usean maatilan arkea tilakoon kasvaessa ja automatisaation lisääntyessä, kertoo Raisioagron tutkimusjohtaja Ilmo Aronen.

Sosiaalista mediaa käytettiin erityisesti suurilla tiloilla. Lähes puolet kaikista vastanneista maidontuottajista käytti sosiaalista mediaa päivittäin, mutta sosiaalisen median suosio laski vanhemmissa ikäluokissa. Nuorista 20–30-vuotiaista tuottajista joka kymmenes ei käyttänyt sosiaalista mediaa lainkaan, kun taas yli 50-vuotiaista vastaavasti joka kolmas ei ollut somessa. Suosituimpia sosiaalisen median kanavia olivat Facebook ja Youtube.

 

Joka neljännen tilan tärkein digilaite on älypuhelin

 

Puheluita pidettiin tuottajien kesken parhaimpana viestintämuotona, sillä joka neljäs vastaaja tarttuu mieluiten luurin. Puhelut olivat erityisesti vanhemman ikäluokan suosiossa. Puhelimen käytössä ja puheluissa arvostettiin erityisesti sitä, että asiat pystyi hoitamaan kerralla loppuun. Isoimmilla tiloilla puolestaan sähköposti nähtiin helpoimpana tapana kommunikoida.

Lähes 80 prosenttia vastaajista omisti älypuhelimen. Yhteensä 71 prosenttia vastaajista ilmoitti tietokoneen ja 24 prosenttia älypuhelimen tilan tärkeimmäksi digitaalisen viestinnän työvälineeksi. Erityisesti karjakoon kasvu, lypsyrobotin käyttö ja koulutustason nousu lisäsivät älypuhelimen suosiota. Vanhemmissa ikäluokissa älypuhelimen käyttö väheni selkeästi, ja yli 60-vuotiaista vain noin joka kymmenes käytti älypuhelinta.

 

Tonkkaposti pitää pintansa

 

Tietyissä asioissa sähköiset viestintävälineet eivät kuitenkaan vieneet voittoa. Lähes kaikki, eli 95 prosenttia vastaajista, halusi edelleen lukea ammattilehdet painettuina ja saada meijeriltä tulevat tiedotteet myös paperisena.

 

Projekti tuo opiskelijat ja yritykset yhteen

 

Raisioagron ja Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan yhteistyössä toteuttama tutkimus edustaa täysin uutta opintomuotoa. Tarkoituksena on parantaa yliopisto-opiskelijoiden valmiuksia siirtyä työelämään.

– Projekti tuntui alusta loppuun mielekkäältä. Mahdollisuuksia tarttua oikeisiin työelämän haasteisiin pitäisi tarjota opiskelijoille enemmänkin. Suuremmat tilakoot ja lisääntynyt automaatioaste johtavat siihen, että myös sähköisten viestintävälineiden ja palveluiden suosio todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa. Tästä syystä tietotekniikan osaamiseen ja tarvittavaan koulutukseen kannattaa jatkossakin panostaa, kertoo Helsingin yliopiston opiskelija Elina Sorvali, joka toimi tutkimusprojektin puheenjohtajana.