Takaisin

Piilevä ketoosi vaanii erityisesti robottitiloilla

Jopa puolet lehmistä kärsii poikimisen jälkeen piilevästä ketoosista, joka lisää muiden sairauksien riskiä ja heikentää hedelmällisyyttä, maidontuottoa sekä kannattavuutta. Tuoreen tutkimuksen mukaan robottitilojen karjalla on muita lehmiä suurempi riski ketoaineiden nousulle. Ongelmaa voidaan pienentää lypsykauden alun glukoosia nostavalla energiarehulla. Raisioagron kehittämä uusi PMR-ruokintakonsepti vähentää piilevän ketoosin riskiä.

 

Vuonna 2014 julkaistussa belgialaistutkimuksessa* huomattiin, että robottitilojen yleisimmällä ruokintatavalla PMR:llä eli osittaisaperuokinnalla puolet lehmistä kärsii piilevästä ketoosista. Erillisruokinnassa olevista lehmistä vain kolmannesta vaivasi piilevä ketoosi.

 

Tänä vuonna julkaistussa kanadalaistutkimuksessa** oli mukana Ontarion alueen tuotosseurantatilat, joilta koottiin poikineiden lehmien mittalypsyn ketoainetulokset vertailuun. Piilevä ketoosi oli tässä aineistossa yleisempää automaattilypsytilojen vähintään kahdesti poikineilla lehmillä. Osittaisape eli PMR on yleinen ruokintamuoto myös Kanadan robottitiloilla.

 

– Eri maiden tuloksissa on selkeästi nähtävissä, että poikivan lehmän lihavuus lisää ketoosin riskiä. Pitkä poikimaväli sekä pitkä umpikausi ovat myös altistavia tekijöitä. Samoin kuin vanhana poikivat hiehot, Raisioagron kehityspäällikkö Merja Holma sanoo.

 

Laiskistuminen on pahasta lehmällekin

 

Robottitilojen appeesta tehdään laihaa, jotta lehmät eivät laiskistu. Jos houkutusrehu nostetaan liian hitaasti tai siinä ei ole riittävästi glukoosin lähteitä, lehmien veren ketoainepitoisuus nousee.

 

Raisioagro on nyt kehittänyt uuden PMR-tuotekonseptin lypsyrobottitiloille, joilla on osittainen aperuokinta. Uusi PMR-valikoima sisältää erilaisia houkutusrehuja, joista kivennäiset ja esiseokset on siirretty appeeseen. Näin robottirehun maittavuus paranee entisestään, lisäksi siihen saadaan enemmän energiaa.

 

– Poikimisen jälkeen tarvitaan nopeasti suuri määrä glukoosia, jota lehmä valmistaa pääasiassa pötsikäymisessä syntyneestä propionihaposta. Pötsin ohittava tärkkelys toimii myös osaltaan glukoosin lähteenä, mutta propyleeniglykoli on tehokkain veren glukoosin nostaja. Suojattu rasva tuo myös lisäenergiaa, mutta sen lisäksi tarvitaan glukoosia. Koska ongelma on suurin nimenomaan osittaisaperuokinnalla, on glukoosin nostoon kehitetty uusia rehuja robotilla annosteltavaksi, Holma valaisee.

 

– Robottitilojen nestemäisten energiarehujen tyypillinen ongelma on, että niissä on varsin vähän veren glukoosia kohottavaa propyleeniglykolia. Raisioagro on tuonut markkinoille uuden Aseto-Melli energialiuoksen, jossa on tavanomaista enemmän propyleeniglykolia, Holma jatkaa.

Aseto-Melli Robo nostaa maitotuotoksen uudelle tasolle

 

Jos robotille on kaksi väkirehuspiraalia, voidaan tiinehtymiseen asti ottaa ruokintaan yhden–kolmen kilon annoksella runsaasti propyleeniglykolia sisältävä Aseto-Melli Robo. Kun ruokintaan otettiin alussa Aseto-Melli Robo, kahden robotin tilalla tehdyssä kokeessa nähtiin tuotoslisäys erityisesti lypsykauden alun lehmillä. Koko karjan keskimaito nousi Raisioagron Tuotostutkaraportin mukaan 2,6 kg.

 

 

Tutkimuslähteet:

*Anna C. Berge and Geert Vertenten, Department of Reproduction, Obstetrics and Herd Health, Faculty of Veterinary Medicine, Ghent University, Belgium and Elanco Animal Health, Belgium

 

**Elise H. Tatone, Todd F. Duffield, 1 Stephen J. LeBlanc, Trevor J. DeVries and Jessica L. Gordon, Department of Population Medicine and Department of Animal Biosciences, University of Guelph, Canada