Takaisin

Opinnäytetyö poiki uusia tuoteratkaisuja

Opinnäytetyö voi parhaassa tapauksessa johtaa uusiin tuotteisiin. Raisioagron teettämässä seosrehututkimuksessa nähtiin, että etenkin hyvin pienet komponentit on vaikea saada lehmien seosrehuun tasaisena. Raisioagro kehitti tutkimuksen pohjalta lypsykarjatiloille uusia tuoteratkaisuja, jotka helpottavat appeen tekoa ja estävät appeen lajittumista. Ylivieskan tehtaalla valmistettavien uusien tuoteratkaisujen ansiosta lehmien tuotos pysyy vakaampana ja ruokintahäiriöt vähenevät.



Ihannetilanteessa seosrehuruokinta mahdollistaa lehmälle tasaisen ravintoaineiden saannin 24 tuntia vuorokaudessa. Käytännössä seoksen koostumus usein vaihtelee ruokintapöydän alkuosan ja loppuosan välillä. Ape myös lajittuu pöydällä lehmien valikoidessa maittavimmat rehut ensin.



Agrologiopiskelijat Katriina Ikäläinen ja Toni Kettunen selvittivät seosrehun tasalaatuisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä Oulun ammattikorkeakouluun tekemässään opinnäytetyössä. Opinnäytetyön tulosten perusteella Raisioagron Ylivieskan rehutehtaalla kehitettiin seosrehutiloille uusia reseptejä, jotta kaikkia pieniä komponentteja ei tarvitse annostella tilalla erikseen.  Ruokintatyö helpottuu, ja seos on tasaisempi.

– Apetilojen seoksissa kaikki tilan tarvitsemat pienet komponentit puristetaan yhteen pakettiin esimerkiksi rypsin tai täysrehuannoksen mukana mureisessa muodossa tilan oman tarpeen mukaan.  Seosrehun lajittuminen estyy, jolloin tuotos pysyy vakaampana ja ruokintahäiriöt vähenevät, Raisioagron kehityspäällikkö Merja Holma toteaa.

 


Käytännön tilat mukana tutkimuksessa

 

Agrologiopiskelijat kävivät Pohjois-Pohjanmaalla kymmenellä seosrehutilalla kahdesti muutaman kuukauden välein. Opiskelijat keräsivät appeesta yhteensä 80 näytettä, joita tutkittiin seulomalla sekä analysoimalla ruokinnan kannalta oleellisia parametreja.

Jokaisella käynnillä otettiin tuoreesta juuri jaetusta appeesta kolme näytettä eri kohdista ruokintapöytää. Lisäksi otettiin neljäs näyte apejäännöksestä ennen kuin se puhdistettiin pois ruokintapöydältä.

– Karkearehun pituus vaikuttaa seulontatulokseen. Noukinvaunurehulla apeseulan ylimmälle tasolle jää yleensä yli 50 prosenttia näytteestä. Tarkkuussilputulla rehulla yläseulan osuus jää usein jopa 30 prosentin alapuolelle. Myös pyöröpaalirehussa on enemmän pitkää tavaraa. Vaunutyyppi ja sekoitusaika toki vaikuttavat asiaan, Holma kertoo.


Appeen lajittuminen näkyi myös seulontatuloksessa, sillä jätteessä oli keskimäärin lähes 20 prosenttia enemmän pitkää kuitua ja saman verran vähemmän alatason väkirehukomponentteja kuin tuoreessa appeessa.

 


Kalsiumissa ja natriumissa suurimmat vaihtelut

 

Apenäytteistä analysoitiin kosteus, valkuainen, NDF, tuhka sekä kivennäiset. Kun verrataan jäännösapetta sekä tuoretta seosta, NDF on jäännöksessä hieman korkeampi ja valkuainen puolestaan alempi, mikä osaltaan osoittaa lajittumista. Vaihtelua oli tilojen ja apesatsien välillä.


– Saman apevaunullisen suurin vaihtelu näkyi kalsiumin ja natriumin osalta. Kalsiumin pitoisuus vaihteli saman vaunullisen näytteiden välillä keskimäärin lähes 15 prosenttia ja natriumpitoisuus vaihteli yli 15 prosenttia. Pienet komponentit on vaikeampi saada tasaiseksi seokseksi, Holma sanoo.

 

Raisioagron apekonseptin hyödyt:

- Tehostetaan tilan omien rehujen hyväksikäyttöä
- Varmistetaan pötsin toiminta ja rehujen hyvä sulavuus
- Mureisen olomuodon ansiosta vähemmän appeen lajittumista
- Tasaisempi appeen koostumus
- Prosessointi varmistaa hyvän hygienian
- Käytössä tutkitut ja turvalliset raaka-aineet
- Tasainen tuotelaatu
- Vähentää rehuvarastoihin sitoutunutta pääomaa
- Nopeampi appeen teko, kun komponentteja ei ole liikaa