Takaisin

Lehmän lanta kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

Erityisesti tänä vuonna kannattaa tarkistaa karjan rakenteellisen kuidun saanti. Monella tilalla kevätrehu korjattiin huomattavan aikaisin. Aikainen rehu sisältää paljon energiaa, mutta vähän kuituja. Myöhemmin korjattu rehu on kuitupitoisempaa, mutta sisältää vähemmän energiaa. Ruokinta kannattaa tasapainottaa "jarrukuidulla" tai yhdistämällä aperuokintaan eri aikoina korjattuja säilörehuja.

 

Korjuun viivästyminen lisää kuidun osuutta, jolloin myös sulamattoman kuidun eli iNDF:n osuus kasvaa. Sulamaton kuitu vie enemmän tilaa pötsissä, jolloin syönti vähenee. Varhain korjatussa kevätrehussa sulamattoman kuidun määrä on usein matala. Rehu lypsättää enemmän pienemmällä väkirehumäärällä. Rakenteellisen kuidun osuus jää alhaisemmaksi, joten säilörehua voidaan tarvittaessa täydentää esimerkiksi kokoviljasäilörehulla tai pienellä olkilisällä. Väkirehun tärkkelyspitoisuutta on syytä vähentää hapanpötsiriskin vuoksi.

 

Nuorena korjattu säilörehu saa sonnan roiskahtelemaan

 

Kuidun sekä valkuaisen määrä ja laatu vaikuttavat sonnan koostumukseen. Hyvin nuorena korjattu säilörehu, jossa on runsaasti valkuaista ja niukasti rakenteellista kuitua saa sonnan roiskahtelemaan ja sotkemaan navetan. Rehujen märkyys ja kivennäisten syöntimäärä voivat myös muuttaa kiinteysastetta.

 

Erityisesti tänä vuonna kannattaa tarkistaa sulamattoman kuidun saanti, sillä monella tilalla kevätrehu korjattiin erittäin aikaisin. Säilörehun sulamattoman kuidun pitoisuus jää jopa alle 40 gramman, vaikka NDF olisikin tavoitealueella. Lehmät saattavat olla löysällä, jolloin rehu virtaa nopeasti läpi ja rehuhyötysuhde jää huonoksi ilman "jarrua".

 

– Raisioagron uudistetussa ruokintasuunnitelmassa lasketaan myös iNDF:n saanti, jonka avulla tarkennetaan muun muassa oljen tarvetta. Olkea ei kannata turhaan lisätä, koska sen energia ja valkuainen on olematon. Kuituköyhien rehujen ohella pieni määrä voi olla tarpeen rehuannoksen rakenteen vuoksi. Kokoviljasäilörehu on hyvä vaihtoehto monipuolistamaan rehuannoksen kuitukoostumusta, Raisioagron kehityspäällikkö Merja Holma toteaa.

 

Lannan ulkonäkö kertoo miten ja missä rehu sulaa

 

Maitotuotos ja maidon koostumus ovat edelleen tärkeimmät mittarit arvioitaessa ruokinnan tasapainoisuutta. Lähes jokainen karjanomistaja tarkkailee tuotostietojen lisäksi lehmien ruokahalua ja märehtimistä, kun epäillään ruokinnan toimivuutta. Tosin karkearehun syöntimäärää on vaikea mitata käytännön olosuhteissa. Osa tuottajista on tottunut seuraamaan myös sonnan koostumusta.

 

– Sonnan ulkonäöstä voidaan päätellä kuinka hyvin lehmän syömä rehu on sulanut ja missä ruoansulatuskanavan osassa sulatus on tapahtunut. Seuraamalla sonnan kiinteyttä ja mahdollisesti myös sulamattomien rehupartikkeleiden kokoa saadaan arvokasta lisätietoa lehmien syöntikäyttäytymisestä sekä rehujen koostumuksesta, Holma kertoo.

 

 

Hyvä sonta läpäisee ritilän ja tarttuu tiukasti saappaisiin

 

Sonnalla on oma pisteytysjärjestelmänsä. Pisteytysjärjestelmä kertoo milloin lanta on liian löysää ja miltä sonnan pitäisi näyttää. Sonnan pisteytys auttaa hahmottamaan erilaisten ruokintojen ja lypsykauden vaiheiden vaikutukset koostumukseen. Sopivinta lehmän lanta on kun se muodostaa 2–4 cm korkean löysän läjän, se läpäisee ritilän ja tarttuu tiukasti saappaisiin.

 

1. pisteen lanta

- ohutta, vetistä ja väriltään vihertävää
- lentää kaarella kauas lehmän taakse
- tyypillistä sairaille, syömättömille sekä juuri laitumelle siirtyneille lehmille

 

2. pisteen lanta
- löysää ja roiskahtelevaa, ei muodosta kasaa
- ominaista juuri poikineille ja laiduntaville lehmille
- saattaa esiintyä myös silloin kun säilörehu on hyvin nuorena korjattua

 

3. pisteen lanta

- muodostaa löysän 2–4 cm korkean kasan, keskellä jää renkaiden ympäröimä kuoppa
- läpäisee ritilän ja tarttuu tiukasti saappaisiin
- normaali, suositeltava koostumus

 

4. pisteen lanta
- kuivahkoa ja muodostaa 5–7 cm paksuisen kasan
- normaalia ummessa olevilla lehmillä ja niukalla valkuaisruokinnalla
- kun väkirehua on vain vähän, mutta kuitua runsaasti, sonta on kuivahkoa

 

5. pisteen lanta
- kuivaa ja muodostaa yli 7 cm paksuisen kasan
- tyypillistä tietyissä sairauksissa, esimerkiksi asetonitaudissa tai silloin kun ruokinnassa vain karkeaa rehua