Takaisin

Lehmä stressaa helteestä jo 20 asteessa

Helle ei helli lehmiä. Lämpöstressi on karjalle iso vitsaus, sillä se vähentää märehtimistä sekä maidontuotantoa ja lisää utaretulehduksia sekä heikentää hedelmällisyyttä. Vaikutus maidontuotantoon on iso. Keskimääräinen päivittäinen maitotuotos voi pienentyä neljä–viisi kiloa, korkeatuottoisella lehmällä enemmänkin. Ongelmaa voidaan lievittää erilaisilla viilentämiskeinoilla sekä oikeanlaisella ravinnolla. Erityisruokavalion kanssa on kuitenkin oltava tarkkana.

Siinä missä kesä on useimmille ihmisille vuoden stressittömin keidas, lehmille se on paineistavaa aikaa. Ihmislomalaiset haikailevat helteitä, mutta karja viihtyy parhaiten tavanomaisessa juhannussäässä eli alle 18 asteessa. Lehmien hellestressin kriittinen raja on 22 astetta, mutta maitoa eniten tuottavien nautojen stressikäyrä alkaa kiristyä jo 20 celsiuksessa.

Hellestressi vähentää lehmien märehtimistä sekä maidontuotantoa ja lisää utaretulehduksia sekä heikentää hedelmällisyyttä.

­­– Kuumuudesta kärsivän lehmän hengitys kiihtyy, se huohottaa ja ruokahalu on huono. Helteessä lehmä seisoo pidempiä aikoja, jolloin sorkkiin kohdistuu enemmän painetta, mikä voi aiheuttaa anturahaavaumaa ja vertymiä sorkissa. Märehtiminen ja syljen eritys vähenee, jolloin pötsi happamoituu ja maidon pitoisuudet alenevat, Raisioagron kehityspäällikkö Merja Holma kertoo.

Lämpötilan nousu näkyy nopeasti maitomäärissä. Keskimääräinen päivittäinen maitotuotos eli keskimaito voi pienentyä neljä–viisi kiloa, korkeatuottoisella lehmällä enemmänkin.

 

Eteläisellä pallonpuoliskolla lehmä käy suihkussa jopa seitsemän kertaa päivässä

Karjan lämpöstressiä mitataan niin kutsutulla tukaluusindeksillä, joka on käytännössä lämpötila-ilmankosteus-indeksi. Sen kriittinen raja on 68 indeksipistettä.

Kuumissa maissa on tutkittu keinoja lämpöstressin helpottamiseksi. Esimerkiksi Israelissa tukaluusindeksi nousee yli 85, kun lämpötila kohoaa kesällä 40 asteeseen. Alhainen ilmankosteus sentään auttaa.

– Lehmiä pidetään katoksen alla varjossa ja niitä käytetään suihkussa viisi–seitsemän kertaa vuorokaudessa. Viilennysjakso kestää yleensä viisi minuuttia ja koostuu 30 sekunnin mittaisesta kastelusta sekä 4,5 minuutin tuuletuksesta tehokkailla puhaltimilla. Lisäksi ruokintakäytävällä voi olla sumukostutusta, Merja Holma tietää.

Keskimaidot putoavat Israelissa kesällä jopa kymmenellä kilolla talven yli 40 kilosta. Tiinehtymistulokset huonontuvat kesällä puoleen talven lukemista. Hiehot pyritäänkin tiineyttämään ensimmäisen kerran helmikuun puolessa välissä synkronoimalla kiimat. Näin ne poikivat marraskuussa ja ne päästään siementämään uudelleen helmikuussa. Tavoite on, että mahdollisimman moni on tiine ennen pahimpien helteiden alkua. Ruokintaa muutetaan kesäisin energiapitoisemmaksi, koska syönti vähenee. Rehuun myös lisätään pötsin toimintaa tukevia raaka-aineita.

 

Pienempi ruokahalu, tymäkämpää murkinaa

Myös Suomessa lehmä vaatii entistä energia- ja valkuaispitoisemmat rehut kesällä syönnin vähentyessä. Suojatut rasvahapot ovat hyvä energianlähde kesällä. Appeeseen saadaan lisäenergiaa esimerkiksi Benemilk Booster
-energiarehusta, joka myös estää maidon pitoisuuksien alenemisen ja solujen nousemisen.

– Karkearehut sulavat väkirehuja huonommin, joten ne myös tuottavat lehmän elimistöön enemmän lämpöä kuin väkirehut. Rehuannoksen tulee kuitenkin sisältää riittävästi karkearehun kuitua, jotta pötsi toimii, Holma neuvoo.

Magnesiumin sekä erityisesti natriumin ja kaliumin tarve kasvaa kesällä, sillä lämpimässä säässä näitä poistuu kehosta enemmän. Pötsiä neutraloiva sooda estää hapanpötsiriskiä. Lisäksi lehmä saa siitä natriumia.

 

Hellestressiä vastaan iltasyönnillä, vedellä ja tuulettimilla

Eritoten kesällä rehua kannattaa jakaa enemmän illalla, sillä syöntihalukkuus on suurin yön viileinä tunteina. 60–70 prosenttia appeesta tulisi jakaa yöksi. Rehun lämpeneminen vähenee, jos ape tehdään kahdesti päivässä. Safesil-säilöntäaine tai happo estävät appeen lämpenemistä. Märkien raaka-aineiden käyttöä on syytä varoa kesällä, koska ne lisäävät lämpenemistä. Liian kuiva ape lisää puolestaan lajittumisriskiä. Lehmien ruokintapöydän puhdistukseen kannattaa panostaa erityisesti kesällä.

Korkeatuottoinen lehmä tarvitsee vettä jopa yli 200 litraa vuorokaudessa, kun lämpötila on hellelukemissa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että vettä kuluu kolme–neljä litraa maitokiloa kohden. Vesipisteiden määrää kannattaa tarvittaessa lisätä ja puhdistaa juoma-altaat talviaikaa useammin.

Tuuletusta ja ilmanvaihtoa on hyvä lisätä maksimoimalla luonnollinen ilmanvaihto pitämällä luukut auki. Tuulettimia voidaan asentaa navettaan erityisesti lypsyaseman kokoomatilaan sekä ruokintapöydän ääreen. Lehmät viihtyvät kauemmin makuulla, jos makuualueella on tuulettimet.