Takaisin

Hyvä poikiminen alkaa umpikauden ruokinnasta

Piilevä poikimahalvaus eli hypokalsemia on porttisairaus, joka käynnistää ongelmien kierteen poikimisen jälkeen. Umpilehmien ruokintaan kannattaa panostaa erityisesti karkearehun laadun että kivennäisten osalta. Raisioagron uudet HyPo-kivennäiset tukevat hyvää poikimista ja auttavat ehkäisemään piilevää hypokalsemiaa.
 

Normaalisti terveen lehmän seerumin kokonaiskalsium on päälle 9 mg/dl. Poikimisen jälkeen on erittäin tyypillistä, että kalsiumtaso laskee, kun ternimaitoon imaistaan osa verenkierron kalsiumista.
 

Lehmän luusto toimii erinomaisena kalsiumin varastona, mutta sen hyväksikäyttö voi alussa olla liian hidasta, jolloin veren kalsiumtaso laskee, vaikka lehmä ei varsinaisesti halvaantuisikaan. Poikimahalvaus on varsin harvinaista verrattuna piilevään hypokalsemiaan, josta kärsii jopa neljännes ensikoista ja yli puolet vanhemmista lehmistä.
 

Kiusaako utaretulehdus heti poikimisen jälkeen?
 

Kun veren kalsiumtaso laskee poikimisen jälkeen, lehmän vastustuskyky alenee, tulehdukset yleistyvät, piilevä ketoosi on todennäköinen, hedelmällisyys heikentyy ja tuotos kärsii. Huono ruokahalu voi olla merkki piilevästä poikimahalvauksesta, jälkeisten jääminen on yleisempää ja juoksutusmahan siirtymän riski kasvaa.
 

Jo pieni pudotus kalsiumtasossa kolmen ensimmäisen vuorokauden aikana poikimisesta, voi laukaista infektioita. Tuoreissa tutkimuksissa on todettu, että kalsiumtason laskiessa alle 8,6 mg/dl elimistön puolustajasolujen eli neutrofiilien toimintakyky kärsii. Tämä voi aiheuttaa kohtutulehduksia ja lisätä utaretulehdusten riskiä heti poikimisen jälkeisinä päivinä.
 

Aiemmin on huomattu, että raja-arvo juoksutusmahan siirtymän riskille olisi 8,5 mg/dl. Näillä pitoisuuksilla ollaan siis vielä kaukana halvaantumisesta, jossa kalsiumpitoisuus alenee alle 7 milligrammaan, eikä lehmä enää pääse ylös ilman suonensisäistä kalsiumia.
 

Umpilehmien säilörehuista kivennäisanalyysi
 

Umpikaudella syötettyjen rehujen kivennäiskoostumus on suurelta osin syynä hypokalsemian syntyyn. On siis todella oleellista tuntea säilörehun laatu myös kivennäisten osalta. Umpilehmille kannattaa tehdä omat karkearehut, joissa energia on matala ja kaliumtaso madollisimman alhainen. Myös kalsiumia on syytä välttää.
 

Kalium huonontaa magnesiumin imeytymistä ja nostaa ruokinnan anioni-katonitaseen hyvin helposti liian korkeaksi. Anioni-kationitaseessa lasketaan kaliumin ja natriumin suhde kloorin ja rikkiin. Sen mittarina käytetään milliekvivalenttia eli Meq. Tavoitearvo ennen poikimista on hieman miinuksella koko ruokinnassa.
 

Nurmirehujen kaliumpitoisuus voi vaihdella alle 20 grammasta yli 40 grammaan. Jos pitoisuus on esimerkiksi 26 grammaa, nousee rehun Meq-arvo 240 tasolle kuiva-ainekilossa. Tämä säilörehu ainoana karkearehuna on suuri haaste hypokalsemialle.  

Olki ja kokoviljasäilörehu umpiruokintaan
 

Olki ja kokoviljasäilörehut ovat hyviä umpilehmien rehuja, koska niiden Meq-arvot ovat matalia. Matalakalinen nurmisäilörehu toimii myös umpiruokinnassa. Vilja ja rypsi sopivat hyvin oljen täydennykseen matalan Meq-arvon vuoksi.
 

Kun näiden oheen annetaan HyPo-kivennäistä, saadaan ruokinta helposti hieman miinusmerkkiseksi, jolloin poikimisen jälkeen on vähemmän ongelmia.
 

Hypo-kivennäiset hyvään poikimiseen
 

Uusi Umpi-Melli Hypo TMR sekä Tunnu-Melli HyPo valmentavat lehmän hyvään poikimiseen, sillä ne tehostavat kalsiumaineenvaihduntaa poikimisen aikaan. Näiden uusien kivennäisten magnesiumpitoisuus on entistä korkeampi, magnesiumin lähteenä on myös tehokas anionisuola.
 

HyPo-kivennäiset on suunniteltu siten, että niiden Meq-arvo on alhainen. Kun tavallisella umpikauden täyskivennäisellä arvo on nollan tuntumassa, Umpi-Melli  HyPo:lla se on peräti -4050.
 

HyPo-kivennäisissä on enemmän hivenaineita ja vitamiineja kuin perinteisissä umpikivennäisissä. Niissä on erittäin korkea E-vitamiinipitoisuus sekä myös orgaanista seleeniä. Appeeseen tarkoitetun Umpi-Melli HyPo:n käyttömäärä on 100-150 g/pv, rakeisen Tunnu-Melli HyPon sopiva annos on 200-300 g/pv.